Åarjelsaemien gïele (sydsamiska)

Aalkoesäjroe

Buerie båateme Uppsalese! Daesnie jienebh enn 200 000 almetjh årroeminie jïh tjïelte dïedtem åtna mij mesnie maanahokside, skuvlide jïh voereshokside. Tjïelte vååksje tjaetsie jïh avloppe juhtieh, aaj geajnoejgujmie , sorhpine jïh sjeakominie, byjresevaarjelimmine jïh dållevaarjelimmine barka. Mijjien leah gärjagåetieh jïh vaaksjobe guktie darjomh gååvnesieh mejtie maahtah dov frijjestijjesne darjodh. Lissine barkebe aaj juktie sïelth, energijegyhtjelassh jïh årromesijjieh evtiedidh. Jïh jïjnjh vielie. Mijjese vihkeles datne gie Uppsalan tjïeltesne årroeminie madtjeles dejnie maam tjïelte faala.

Daesnie maahtah lohkedh guktie jåhta dejnie dajvine gusnie tjïelte dïedtem åtna. Dej lïenghki tjirrh maahta jienebh bïevnesh åadtjodh sveerjen gïelesne. Maahtah viehkiem åadtjodh dov jïjtse gielesne gosse sïjhth tjïeltine soptsestidh. Gaskesadth dam tjïeltedajvem mejnie sïjhth soptsestidh jïh dah toelhkijem gaskesadtieh jis daerpies lea.

Healsoe jïh hokse

Tjïelte edtja vaaksjodh gaajhkh årrojh dam dåarjegem åadtjoeh mejtie daarpesjh juktie sijjen jielemem bearkanidh. Magkeres dåarjegh daerpies maahta joekehts årrodh vuesiehtimmien gaavhtan mij aaltarisnie leah, svihtjemeheaptoen gaavhtan jallh mij mestie jearohks-dåeriesmoerh åtna jallh irhkeme lïhkemes relasjovnine. Dåarjegh maehtieh vuesiehtimmien gaavhtan årrodh gåetiehoksedïenesje, sijjiem gusnie gaavnedidh, soptses-terapije jallh gode män.
Lohkh vielie healsoen jïh hoksen bïjre

Ööhpehtimmie

Maanah mah gaskem 1 jïh 5 jaepien båeries maehtieh sijjiem aarhskuvlesne åadtjodh. Gosse maanah 3 jaepiem illeme dellie reaktam åtna aarhskuvlesijjiem åadtjodh. Maanah mah 6 jïh 15 jaepiej gaskem edtjieh maadthskuvlesne vaedtsedh, sveerjen laaken mietie. Noerh mah maadthskuvlem illeme maehtieh veeljedh jåarhkeskuvlem vaedtsedh. Dan männgan jïjnjh nuepieh gååvnesieh ööhpehtidh: jïlleskuvle, universiteete, almetjejïlleskuvle jïh ööhpehtimmieh geerve almetjidie jïh vielie. Dovne privaate skuvlh jïh tjïelten skuvlh gaajhkide aaltaridie gååvnesieh jïh Uppsalesne åådtje veeljedh mij skuvlide säjhta nuhtjedh.
Lohkh vielie ööhpehtimmien bïjre

Barkoe

Arbetsförmedlingen barka guktie dah mah barkoeh ohtsedeminie gaskesem åadtjoeh dejgujmie mij barkijh ohtsedeminie.  Staaten dïhte mij arbetsförmedlingem stuvrie jïh åesehths lea dam nuhtjedh. Tjïelte daamhtah orre barkijh ohtsedeminie jïh laavenjostem åtnah arbetsförmedlinginie.
Lohkh vielie arbetsförmedlingen bïjre

Årromesijjie

Uppsalesne tjuara raajrosne tjåadtjodh juktie viehkiem tjïelteste åadtjodh årromesijjiem gaavnedh. Tjïelten årromesijjieh leah leejjemegåetieh mejtie Uppsala Hem stuvrie. Private leejjemesïelth aaj gååvnesieh mah leejjemegåetieh faelieh.
Vielie bïevnesh Uppsalahem´n bïjre
Vielie bïevnesh dutnjan gie studente lea

Jis dov lea nuepie leejemereaktah-gåetiem jallh gåetiem åestedh dle stuerebe nuepie årromesijjiem varki gaavnedh. Gellie private mäklare gååvnesieh mejtie maehtieh datnem viehkiehtidh dejnie.

Gärjagåetieh jïh kultuvre

Gärjagåetine maahtah vuesiehtimmien gaavhtan gärjah löönedh, plaerieh gellie ovmessie gïeline lohkedh jïh bïevnesh ohtsedidh. Tjïelte aaj öörnie guktie ovmessie darjomh gååvnesieh mejtie maahtah dov frijjestijjesne darjodh: museum´idie mïnnedh jïh aaj konserth, saavreme jïh vielie.
Lohkh vielie kultuvren jïh saavremen bïjre

Jis akute viehkiem daarpesjh

Tjïelte dïedtem åtna viehkiedimmiedïenesjasse man sisnie dållevaarjelimmie. Jis akute gaskesem dejgujmie daarpesjh, jallh seamma polijsine jallh ambulansine: ringkie 112. Dïhte ikte-jarnge gajhkh akute tsiehkide.

Vielie bïevnesh akute dåarjegen bïjre Desnie aaj bïevnesh gaavnh dan bïjre gusnie maahta gaskesadth jïh viehkiem åadtjodh jis ij seamma akute: jis datne aajhteme, dåarjegh daarpesjh jallh jis naaken dov lïhkemes fuelhkesne datnem irhkie, vuesiehtimmien gaavhtan.